Hanhiemot olkipedillä

Talveksi jäi hieman alle 400 hanhiemoa, ja ne asustavat nyt sisätiloissa määräysten vuoksi. Emojen harrastuksena on penkoa olkikasoja porukalla. Aiempina vuosina emot ovat päässeet joka päivä ulos talvellakin, paitsi maaliskuun alusta toukokuun loppuun, jolloin on ollut voimassa siipikarjan ulkonapitokielto. Nyt viranomaiset säikähtivät lounaissaariston lintuinfluenssatapauksia niin kovasti, että koko Suomen siipikarja määrättiin sisätiloihin jo joulukuun alussa. Meiltä on aina kyselty, miten hanhet tarkenevat ulkona pakkasessa. Hyvin, sillä niillä on hanhenuntuvatakit päällä!

Vaaleaa Hanhenmaksaa

Loppusyksystä olemme saaneet talteen harvinaisen hyvää ja suurikokoista vaaleaa hanhenmaksaa. Ja tämähän on saatu aikaan eettisesti, ilman pakkoruokintaa. Suurin maksa oli jopa 500 grammaa, joka on meillä kaikkien aikojen ennätys! Lisäksi pakkasimme erikseen keskivaaleaa maksaa, joka on sekin jonkun verran rasvoittunutta. Vaaleaa maksaa suosittelemme paistettavaksi sellaisenaan, ja keskivaalea sopii raaka-aineeksi Hanhenmaksapateeseen /terriiniin/ mousseen/ brûleeseen…

Hanhille muodostuu vaaleaa maksaa myös itsestään, ilman pakkoruokintaa. Loppusyksystä kun hanhet luonnostaan valmistautuvat muuttomatkalle, ne tankkaavat ravintoa ahmimalla. Tarjotun rehun tulee olla silloin koostumukseltaan tähän tarkoitukseen sopivaa sekä hyvin maittavaa. Marraskuun alun pakkasjakso edesauttoi tänä vuonna ruokahalun kasvua.

Lumileikkejä

Hanhiemot nauttivat täysin rinnoin ulkoilusta ilman huolen häivää! Mutta enää pari päivää, koska viranomaiset ovat määränneet siipikarjan sisälle 1.12. alkaen. Hanhet mielellään ulkoilevat talvellakin päivittäin, ja ottavat lumikylpyjä. Ne ovat päässeet vapaasti sisälle halutessaan, ja ovatkin tuulisella säällä mieluiten sisällä olkipedillä. Hanhi tarkenee hyvin kovallakin pakkasella ulkona, sillä hanhilla on lämmin untuvatakki yllään. Nyt loppuvat kiitorataharjoitukset ja lumileikit, sillä todellakin, määräys on tullut. Lintuinfluenssaa on löydetty Ahvenanmaalta villeistä linnuista, ja tämän seurauksena kaikki siipikarja peräpohjolaa myöten on määrätty sisätiloihin. Meidän näkökulmastamme vaara näyttää kaukaiselta, sillä tähän aikaan vuodesta lintujen muuttosuunta ei todellakaan ole pohjoista kohti. Kolminkertainen miksi -huuto!!!

Kuusenkerkkäsiirappia

Tänään tuli keitettyä satsi kuusenkerkkäsiirappia. Raaka-aine siihen on kerätty oman pihan kuusiaidasta, pihan puolelta, jo touko-kesäkuun vaihteessa. Silloin kerkät pakastetaan. Kuusenkerkkäsiirapin keittäminen on ihan helppoa, mutta aikaahan siinä kuluu. Käytämme siirappia kahteen tuotteeseen: Kuusenkerkkämarinadiin (”Hanhenpaisti tai Hanhenfile kuusenkerkkämarinadissa”) sekä Hanhenmaksamoussen maustamiseen. Alun perin ostimme kuusenkerkkäsiirapin valmiina paikalliselta yrittäjältä, mutta sitten hän lopetti kuusenkerkkäsiirapin myynnin. Saimme kuitenkin ostettua häneltä reseptin, opastuksen kera. Nykyään siirappia keitellään kerran tai pari vuodessa. Yhden kerran, vuosia sitten, tuli keitettyä siirappia liian kauan ja saatiin aikaan ennemminkin nekkuja…

Vesihuvipuisto

Vuotava vesiletku paljastui tänäkin aamuna helposti, sillä hanhien mielestä vesisuihku tai -puro on kertakaikkiaan vastustamaton puuhamaa! Hanhet ovat älynneet että juottovesiletkuja nokkimalla saadaan aikaiseksi kiva suihkulähde tai peräti hauska iso kuralätäkkö! Äkkiä ennen kuin hoitaja huomaa… Myös vapaaehtoisia korjausapulaisia oli jonoksi asti.

Raaka-ainetta Hanhifarmin Puolukkapateeseen

Saimme hetkessä ämpärit täyteen; puolukoita löytyi hyvin ja olivat isoja! Pateisiin käytettävät puolukat kerätään tosiaankin omista metsistä. Viime vuosina perheen nuoriso on tienannut itselleen taskurahaa puolukkametsässä. Puolukat pakastetaan ja käytetään syksyn mittaan Hanhifarmin Puolukkapateeseen. Vielä tarvitaan aika monta metsäreissua jotta tarvittava määrä on täynnä!

 

Hanhenrintaa Muurikalla

Uusi kesäinen valmistusohje on julkaistu reseptit- osiossa! Testasimme, miten hanhen rintafile kannattaa kypsentää Muurinpohjapannulla. Rintafileestä tulee oikein mehevää ja pehmeää, kunhan muistaa säätää kaasupolttimen kaikkein pienimmälle teholle. Tokihan lämmönlähteenä voi käyttää vaikka polttopuitakin, ja pitää lämmön mietona. Lihan sisälämpömittari on välttämätön kapistus, jotta oikea kypsennystaso tiedetään. Muurinpohjapannulla kypsyvät lisäkkeet samaan aikaan. Tiesitkö, että Muurikat valmistetaan Mikkelissä!!

 

Unikki muutti Hanhifarmille

Hauhalan seudun ketuille varoitus, ja kehotus luikkia pesimään vieläkin kauemmaksi! Hanhifarmille on muuttanut uusi koiranpentu, Unikki tai oikeammin La´LullaLumpuran Fiumiuniti. Se on laumanvartijakoira, kuten Hanhifarmin muutkin koirat, Amanda ja Ricco. Rotu on sama kuin Riccolla, eli Maremmano-Abruzzese. Unikki opettelee nyt aluksi Amanda-koiran lähiopetuksessa Hanhifarmin elämään ja päivärytmiin. Se asustelee Amandan kanssa hallissa yhdessä hanhiemojen ja yhden poikaslauman kanssa. Unikki on jo kuljeksinut hanhien joukossa, ja käyttäytynyt siellä rauhallisesti kuten kuuluukin. Koiranpennun kuuluu leimautua laumaansa pienestä pitäen. Näin se sitten osaa puolustaa laumaansa mahdollisen vaaran uhatessa. Oikeisiin vastuullisiin töihin Unikki pääsee seuraavana kesänä. Ensimmäisenä kesänä vasta tutustutaan työtehtäviin ja opetellaan tuntemaan tilan rajat.

Kiitos Aino ja Elina!

Saimme tutustua mukaviin ja ahkeriin tettiläisiin, Rantakylän kahdeksannella luokalla opiskeleviin Ainoon ja Elinaan tällä viikolla. Hanhifarmi on siinä mielessä erilainen tettipaikka, että tänne tullaan työleirille, ja asutaan koko viikko perheenjäsenenä. Sitähän se on, maatalousyrittäjän elämä todellisuudessakin, että asutaan töiden keskellä. No, onpahan ainakin lyhyt työmatka 🙂

Iloinen perhetapahtuma!

Odotus palkitaan! Tettiläiset Aino ja Elina kertovat: ”Aamulla heti ensimmäisenä menimme katsomaan olisiko hautomakoneessa kuoriutuneita poikasia ja olihan siellä. Ne ovat niin pieniä ja söpöjä! Veimme 150 kuoriutunutta untuvikkoa laatikoissa navettaan niille tehtyyn aitaukseen. Navetassa on lämmintä lähemmäs 30 astetta ja lisäksi lämpölamppuja, jotta poikaset pysyvät lämpiminä. Ne tykkäävätkin makoilla läjissä lämpölamppujen alla. Alkuun untuvikot eivät tarvitse juurikaan mitään hoitoa, kunhan niillä on tarpeeksi ruokaa, vettä ja lämpöä. Olemme silitelleet niitä, ihastelleet ja pitäneet sylissä. Huomenna pääsemme viemään lisää poikasia navettaan”.