Hanhen rintafilettä löytyy nyt kaikista Prismoista!

Olemme tänä syksynä päässeet toimittamaan pakastettua hanhen rintafilettä kaikkiin Suomen Prismoihin, sekä suurimpiin S-Marketteihin. Lisäksi pakastettuja kokonaisia hanhia löytyy suurimmista Prismoista. S-ryhmällä on Foodie.fi -sivusto jonka avulla pystyy tarkistamaan juuri oman myymälänsä kohdalta tuotteet saatavuuden. Näin siis tapahtuu nykyaikainen syksyinen hanhijahti:

1. Etsi ensin haluamasi myymälä ja klikkaa painiketta “valitse myymälä”.

2. Kun oma myymälä on valittuna (jolloin se lukee yläreunan palkissa) valitse viereisestä pudotusvalikosta kohta “tuotteet” ja kirjoita kenttään “hanhi” tai “hanhen rintafile” riippuen kumpaa tuotetta tarkistat.

3. Mikäli valitussa myymälässä on saatavilla valittua tuotetta, se näkyy nyt ruudulla hintoineen.

Valitettavasti sivustolta ei pysty tarkistamaan saatavuutta toisessa järjestyksessä eli valitsemalla ensin tuote – ja sitten saisi näkyviin missä myymälöissä sitä olisi saatavilla. Joka tapauksessa Foodie-sovelluksen käyttö vähentää turhia ajokilometrejä!

 

Saimaa -tyyny

Tyyny, joka on valmistettu Suomessa, ja jonka täytteet tulevat Hauhalan Hanhifarmilta!
Meillä hyödynnetään hanhista kaikki mahdollinen, myös höyhenet. Untuvantuotantotavat ovat viime aikoina herättäneet kohua, sillä jossain maissa on harrastetaan myös elävältä nyppimistä. Yle julkaisi tammikuussa artikkelin untuvantuotannosta, ja siinä yhteydessä he kävivät tutustumassa myös meidän tilaamme. Artikkelin voi lukea täältä: Yle:n uutinen untuvantuotannosta. Haastattelussa Joutsen Finlandin toimitusjohtaja Matias Kotkasaari kertoo, että suomalainen hanhen untuva on erittäin laadukasta, ja että se käytetään Taiwaniin ja Japaniin menevien luksuspeittojen täytteeksi. Nyt kuitenkin tuotevalikoimaan on lisätty Saimaa-tyyny, jonka täyte on 100% Hauhalan Hanhifarmilta peräisin. Tyyny on tilattavissa Joutsenen verkkokaupassa: Saimaa-tyynysetti.
Hauhalan hanhien höyhenet on toimitettu Joutsenelle Riihimäelle jo toimintamme alusta saakka. Ensimmäisinä vuosina höyhenet kuivatettiin ritilöiden päällä ja niitä käänneltiin haravalla kuivumisen nopeuttamiseksi. Myöhemmin saimme hankittua Joutsenelta käytöstä poistetun höyhenkuivurin, joka helpotti työtä huomattavasti. Laite pystytettiin meillä hakelämpökeskuksen yhteyteen.
“Untuva on todellinen luonnonihme. Se on maailman tehokkain lämmöneristäjä teknisesti ottaen, ja samalla myös kaikkein luonnollisin. Se sitoo eniten lämpöä suhteessa painoonsa.” (lähde: Joutsen Finland Oy
Untuvatyyny on kaikin puolin eettinen valinta, sillä se on myös pitkäikäinen ja pesunkestävä. Untuvatyyny ei menetä muotoaan pesun jälkeen.

Ehdokkaana Pohjoismaisen ruokapalkinnon saajaksi

Hauhalan Hanhifarmi on valittu Pohjoismaisen ruokakilpailun EMBLA:n Suomen ehdokkaaksi “Pohjoismainen raaka-ainetuottaja 2019” -kategoriassa. Kilpailussa on yhteensä 7 eri kategoriaa ja niiden loppukilpailijat ovat nyt tiedossa: jokainen mukana oleva pohjoismaa on valinnut omat ehdokkaansa kaikista kategorioista kilpailun finaaliin ja koossa on 48 finalistia. Embla-kilpailun tarkoituksena on lisätä pohjoismaisen ruuan tunnettuutta ja nostaa esiin sen takana toimivien innovatiivisiä ruoan ja ruokakulttuurin tuottajia ja tekijöitä. ”EMBLA Nordic Food Awards” -palkintojen jako tapahtuu Islannin Reykjavikissa Harpan konserttitalossa kesäkuun ensimmäisenä päivänä samaan aikaan pohjoismaisen keittiömestariyhdistyksen Nordic Chefs Assosiation:n kongressin kanssa.

Kilpailun kategoriat ja Suomen edustajat ovat

  • Pohjoismainen raaka-ainetuottaja 2019: Hauhalan Hanhifarmi/ Virpi ja Antti Rantalainen
  • Pohjoismainen ruokayrittäjä/ yritys 2019: Silmusalaatti Snafu Oy/Samuli Laurikainen
  • Pohjoismainen ruoka-artesaani 2019: Ainoa Winery/Paola Guerrero de Cohen and David Cohen
  • Pohjoismainen ruoka-alan viestijä 2019: Satokausikalenteri/Natalia Salmela ja Samuli Karjula
  • Pohjoismainen joukkoruokailuosaaja 2019: Koulutuskeskus Salpaus/ Anita Kauhala-Antonopoulou ja Marko Viljamaa
  • Pohjoismainen ruokamatkailukohde 2019: Slow Food Festival Fiskars/Diana Lindholm
  • Pohjoismainen ruokakasvattaja 2019: Hävikkibattle/Suvi Salmela ja Elina Ovaskainen

EMBLA-ruokakilpailun järjestämisestä vastaa Pohjoismaisten Tuottajajärjestöjen keskusliitto NBC Nordens Bondeorganisationers Centralråd). Pohjoismainen ministerineuvosto tukee kilpailua osana Uusi Pohjoismainen Ruoka -ohjelmaa (Ny nordisk mat).

Hauhalan Hanhifarmia olemme rakentaneet jo 22 vuotta – perustamisvuosi oli 1997. Tilallamme on koko hanhen tuotantoketju hanhiemoista munien haudontaan, poikasten kasvatukseen, teurastukseen, lihanleikkuuseen ja pateiden valmistukseen unohtamatta myyntiä, markkinointia ja tuotekehitystä. Tietenkin olemme tarvinneet (ja löytäneet) monien vaiheiden suunnitteluun, kehittämiseen ja toteutukseen eri alojen osaajia. Kiitos kuuluu näille monille yhteistyökumppaneillemme, jotka ovat ratkoneet kanssamme eteemme tulleita haasteita. Onko Hauhalan Hanhifarmi nyt siinä pisteessä, että se voitaisiin palkita Pohjoismaisella palkinnolla?

Olemme hyvin kiitollisia saamastamme huomiosta ja tästä mahdollisuudesta, ja kiitämme lämpimästi meitä kilpailuun ehdottaneita ja kannustaneita henkilöitä ja tahoja!

 

Opiskelijoiden tekemä esittelyvideo

Youtubessa on julkaistu uusi Hauhalan Hanhifarmin esittelyvideo, joka on tehty opiskelijatyönä. Olemme mukana Xamk:n “Digillä Dialogia” -hankkeessa, jonka tarkoituksena on kehittää sähköistä viestintää. Kevään aikana Xamk:n tradenomiopiskelijoilla oli meneillään “video ja ääni” -kurssi, johon he tarvitsivat yrityskumppaneita joille tekisivät harjoitustyönä esittelyvideon. Hankkeen yrityksiä kyseltiin mukaan. Otimme haasteen vastaan, ja nyt video on julkaistu ja katsottavissa Youtubesta.

Opiskelijoiden kurssin käytännön työn osuus osui huhtikuulle, jolloin on voimassa siipikarjan ulkonapitokielto. Koska Hanhifarmin tuotantoketjuun kuuluu olennaisena osana hanhien laidunnus kesällä, videoon otettiin mukaan edellisenä kesänä kuvattua materiaalia. Kiitos siitä kuuluu Maaseutukuriiri -hankkeen tiedottajalle Tiina Judenille, joka ystävällisesti kaiveli kuvaamansa videomateriaalit arkistoistaan ja luovutti ne opiskelijoiden käyttöön! Suuri kiitos kuuluu myös Asemaravintola Vaiha:n keittiömestari – yrittäjä Teemu Kaijaselle, joka salli opiskelijoiden käydä kuvaamassa tuotteidemme reittiä ravintolan keittiöön ja hienoksi annokseksi lautaselle saakka!

 

Uusi laumanvartijakoiramme Martta

Jotta hanhilaumaa uskaltaa kasvattaa ulkona, täytyy tavalla tai toisella järjestää riittävän hyvä suojaus petoeläimien torjumiseksi. Olemme todenneet, että laumanvartijakoiran pitäminen on tähän ongelmaan tehokkain ratkaisu. Tällä hetkellä meillä työskentelee 6,5 -vuotias Ricco, joka sai avukseen joulukuun alussa meille muuttaneen Martta-pennun (Mareus Yonina). Molemmat ovat maremmano-abruzzese -rotuisia. Näitä laumanvartijakoirarotuja on olemassa monia, ja meilläkin on aiempaa kokemusta pyreneitten mastiffista (Mörkömaan Speedy Conzales “Turre”, palvelusvuodet 2000-2013) sekä slovakian cuvacista (Stubbenin Amanda “Amanda”, palvelusvuodet 2009-2017) ja myös maremmano-abruzzese Unikki (La lulla Lumpuran Fiumiuniti “Unikki”, 2016-2018).

Laumanvartijan pentu asustelee alusta lähtien vartioitavien eläinten kanssa. Tällä tavalla se leimaantuu niihin ja on osa laumaa. Jos vaara uhkaa, koira puolustaa laumaansa uskollisesti ja rohkeasti. On hienoa katsoa, kuinka hyvin työn opettelu on Martallakin lähtenyt käyntiin ja luottamus hanhien ja koiranpennun välillä on molemminpuolista.

Petojen uhka on hanhifarmilla ihan todellista, sillä ketturepolaiset ovat erittäin kiinnostuneita hanhipaisteista. Lisäksi ne ovat röyhkeitä ja rohkeita. Muita uhkia ovat supikoira ja minkki. Joskus vuosia sitten on tilan alueella liikkunut ilveskin. Susi ei onneksi ole tänne hakeutunut.

 

 

Yle:n uutinen untuvantuotannosta

Ylen toimittaja ja kuvaaja vierailivat meillä tutustumassa hanhien elämään näin tammikuun pakkasilla. Aiheena oli untuvien tuotanto ja niiden jalostus. Uutinen on luettavissa Ylen sivuilla: Uutinen untuvien alkuperästä. Esiinnyimme myös TV1:n paikallisuutisissa sekä Etelä-Savon radiossa. Saimme kunniatehtävän esitellä, kuinka hoidamme hanhiamme eläinystävällisesti. Hanhet saavat meillä ulkoilla ympäri vuoden lukuunottamatta kevättalvella aikaa, jolloin tautivaaran vuoksi määräysten mukaisesti siipikarja on pidettävä sisätiloissa. Meillä ei myöskään hanhia pakkoruokita eikä höyheniä nypitä eläviltä eläimiltä. Näitä menetelmiä on käytössä Euroopan maissa, mutta Suomessa ne ovat kiellettyjä ja luokitellaan eläinrääkkäykseksi.

Höyhenet otetaan meillä talteen teurastamolla sellaisessa vaiheessa kun eläin on jo teurastettu. Höyhenet huuhtoutuvat työvaiheen aikana, jonka jälkeen ne kuljetetaan tilamme lämpökeskuksen yhteyteen rakennettuun höyhenkuivuriin. Energianlähteenä on polttopuuhake. Kuivatut ja säkitetyt höyhenet toimitamme Joutsen Finlandin tuotantolaitokseen Riihimäellä, jossa ne pestään huolellisesti, kuivataan ja sen jälkeen erotellaan untuvat. Tilityksen saamme untuvapitoisuuden perusteella.

Ylen uutisessa Joutsen Finlandin toimitusjohtaja Matias Kotkasaari kertoo että suomalainen hanhenuntuva on maailman parasta laadultaan. Untuvaa saadaan kuitenkin Suomesta vain pieni osa heidän tarvitsemaansa kokonaismäärään nähden. Loput he hankkivat Euroopasta  sellaisilta tiloilta, joilla ei harjoiteta edellä mainittuja eläimelle kivuliaita tuotantomenetelmiä. Untuvantuotannossa on käytössä sertifikaatteja, jotka takaavat ettei höyheniä ole nypitty eläviltä eläimiltä.

Saimme kuulla, että tänä keväänä Joutsen Finlandilla on aikomus valmistaa rajoitettu erä Saimaa-tyynyä, jonka täytteenä on 100% suomalainen hanhen untuva. Kiinnostava ilmiö, että tällainen alkuperän ilmoittaminen voisi levitä myös tekstiilipuolelle, alkaahan se olla ruokapuolella liha-alalla jo käytössä monissa tuotteissa.

 

Hanhipateita, hanhipateita!

Nyt Joulun alla olemme valmistaneet Hanhipateita oikein urakalla, sillä niitä toimitetaan myyntiin moniin kauppoihin ja kauppahalleihin ympäri Suomea. Joulu on pateiden kovinta sesonkiaikaa. Valmistamme pateita ympäri vuoden, sillä niitä käytetään sekä kodin juhlissa että ravintola-asiakkaidemme tarjoiluissa muulloinkin. Tällä hetkellä valmistuksessamme on viisi erilaista hanhipateeta. Ne eroavat toisistaan sekä rakenteen että maun osalta. Ryhmäkuvasta puuttuu Hanhifarmin Puolukkapatee, joka valmistetaan kokonaan hanhenlihasta; se ei sisällä lainkaan sisäelimiä, eikä myöskään possunlihaa. Kuvassa vasemmanpuoleinen on Martti-papan maksapatee, joka on maustettu punaviinipohjaisella redulla. Toisena on Hanhenmaksamousse, joka valmistetaan kokonaan maksasta, joten se ei taasen sisällä lainkaan lihaa, ja on erittäin sileärakenteinen. Sitten tulee Hanhifarmin Juhlapatee, jossa pateen keskellä on aprikoosia. Juhlapatee maustetaan valkoviinipohjaisella redulla ja päällä on vielä omenamehusta valmistettu kiille kaunistuksena. Oikeanpuoleinen patee on Hanhifarmin Perinteinen patee, joka sisältää runsaasti hanhenlihaa ja -kivipiiraa. Se on maustettu suomalaiseen tapaan pippurilla, laakerinlehdellä ja sinapinsiemenillä. Mikä on Sinun suosikkisi?

Hanhipateiden tarkemmat ainesosaluettelot löytyvät kotisivujemme “tuotteet” -välilehden alta. Klikkaamalla “lue lisää” -painiketta saat tuotetiedot auki.

Miksi Martinpäivänä syödään hanhea?

Vanhan legendan mukaan Ranskassa eleli hurskas munkki nimeltä Martin, joka oli taitava parantamaan sairaita. Kerran Martin oleskeli Toursin kaupungissa ja hyveidensä takia hänet valittiin piispaksi. Martin itse oli kuitenkin vaatimaton mies eikä katsonut itseään arvolliseksi niin korkeaan virkaan, vaan halusi jatkaa vaatimatonta elämäänsä.

Niinpä kun kaupunkilaiset tulivat uutta piispaansa noutamaan, piiloutui Martin hätäpäissään hanhitarhaan. Hanhet alkoivat kuitenkin kaakattaa ja Martinin piilopaikka paljastui. Tätä Martin ei koskaan antanut hanhille anteeksi, ja niinpä aina Martinpäivänä syötiin hanhea.

Martinpäivää vietetään 10.11.

Savon kiviset pellot

Artikkelin kuva on vuodelta 1954, kun tänne Rantalaisten maatilalle on saatu Osuuskauppa Suur-Savon kivenraivausporukka traktoreineen ja kuorma-autoineen. Entisaikaan maata viljeltiin hevosvetoisilla menetelmillä, ja kivet on pitänyt kiertää muokatessa ja niittäessä. Kylväminen tehtiin siihen aikaan käsin. Laiduntamista kivisyys ei kovin paljoa haitannut. Kun kylälle on alkanut tulla ensimmäisiä traktoreita, niiden tehokas käyttö vaati tasaisia peltoja. Kivenraivaajat ovat siirtäneet suurimmat kivet peltojen laidoille. Raivausryhmään ovat kuuluneet Major-traktori ja siinä traktorikäyttöinen kompressori, jolla on käytetty poraa sekä kaksi “Sussetti” kivenraivausvaunua, toinen Nuffielt -traktorin perässä ja toinen kuorma-auton lavalla. Poraaja on kairannut isoihin kiviin reiät, joihin on kiilattu tapit, joissa on nostolenkit. Näistä tapeista nostamalla painavat kivet on vinssattu kivivaunuun ja sen avulla kiviraunioihin. Antin jo edesmennyt Anja-täti harrasti valokuvausta, ja hänen hienosti järjestellyistä albumeistaan on löytynyt tuo mustavalkokuva. Anja on ollut kivenraivauksen aikoihin 26 -vuotias. Kivenraivauksen jäkeen peltotyöt on käynyt tekemässä naapuri, jolla oli traktori. Tilallemme on hankittu ensimmäinen oma traktori vuonna 1962. Tästä traktorista, joka on edelleen tilalla ja palveluksessamme, on kerrottu enemmän reilu vuosi sitten julkaistussa kaakatuksessa (kuten näitä uutisia kutsumme). Pienempien kivien keruu käsin sekä myöhemmin kivenkeruukoneella on kuulunut savossa jokakeväisiin peltotöihin koko perheen voimalla. Kivet on kipattu noiden isojen raivauskivien ympärille “kiviraunoihin”. Kuvassa näkyy myös sähkötolpat, sillä tilalle on vedetty samana vuonna sähköt.

Vuonna 1994 vierailulla Itävallassa näin kuinka hanhia kasvatettiin Alppien jyrkillä rinnepelloilla. Sopisiko hanhenkasvatus myös savon kivisille peltotilkuille – mietin… No täällä sitä ollaan kiviaitojen ja -kasojen välissä! Hanhien ulkotarhat on peltojen laidoilla rakennettu niin, että hanhet pääsevät kiipeilemään kiviraunioihin ja myös sieltä metsän laidasta löytävät varjopaikkoja. Kettu repolainen vaanii ja nuoleskelee huuliaan kiviaidan takana aivan kuten saduissa kerrotaan.

Tarinaa Maaseutukuriiri -lehdessä

Oletko nähnyt uusinta Maaseutukuriiri -lehteä? Digiversion lukeminen onkin vielä kiinnostavampaa, sillä kuvia klikkaamalla käynnistyy videoita! Hanhifarmin videot on kuvattu ulkona laitumella sekä pikkupoikastilassa, kun juuri samana päivänä kuoriutuneita poikasia viedään lämpölamppujen alle. Maaseutukuriiri -lehti on Etelä-Savon Leader -yhdistysten ja ELY-keskuksen yhteinen tiedostuslehti, joka ilmestyy kerran vuodessa. Hankkeen tiedottaja Tiina Juden vieraili tilallamme kesällä, ja kirjoitti elämästämme Hanhifarmilla. Digilehden kautta pääset myös mukaan kanoottiretkelle Pieksämäelle Xstreams -yrityksen Kristian Kundtin opastamana, sekä Amaze Me Leader -leiriläisten Ceilidh -tanssiin Skotlannissa! Miten hauska tapa lukea lehteä!