Hanhet ovat vanhimpia ihmisen kesyttämiä lintuja, selviää kesyhanhen historiaa tutkineiden kirjoituksista. Varhaisimmat viitteet hanhien pitämisestä kesylintuina tulevat Kiinasta 7000 vuotta sitten (Eda ym. 2022). Hanhien kesytyshistorialla on näin varhaisemmat juuret kuin kanan kesytyksellä. Hanhi on kesytetty kahdesta eri lajista. Eurooppalaiset hanhirodut polveutuvat merihanhesta (Anser anser), jonka arvellaan kesytetyn Kaakkois-Euroopassa tai Egyptissä 5000 vuotta sitten. Kiinalaiset rodut eli kyhmyhanhet olisivat kesytetty joutsenhanhesta (Anser cygnoid) (Albarella 2005). Eurooppalaiset kesyhanhet ja kyhmyhanhet risteytyvät helposti keskenään ja osa hanhiroduista on risteymiä näiden kahden muodon välillä. Yhteensä hanhirotuja tunnetaan 182 (FAO 2015). Hanhien perimän tutkimus on osoittanut, että monilla eurooppalaisilla kesyhanhiroduilla on perimässään osa kyhmyhanhea, vaikka rodut eivät olleet tunnettuja risteytyksiä (Heikkinen ym. 2020). Villihanhiin verrattuna merihanhista periytyvien kesyhanhien perimän monimuotoisuus on pientä, mikä johtaa juurensa luultavasti siihen että alkujaan vain pieni joukko hanhia kesytettiin. Nykyhanhet periytyvät tästä pienestä perustajajoukosta (Heikkinen ym. 2015 ja 2020). Hanhi on helppo kesyttää keräämällä villihanhien munia sillä nuoret hanhenpoikaset leimaantuvat ihmiseen ja tällöin ne pysyvät kesyinä läpi elämän. Lisäksi ruokkimalla hanhia ne saadaan liian painaviksi lentämään, sillä muuttolintuina hanhet kykenevät varastoimaan rasvaa kehoonsa. Nykyiset kesyhanhet ovatkin luustoltaan mukautuneet paremmin kävelyyn kuin lentämiseen.
Edellä mainitun tekstin olemme saaneet tänä keväänä Oulun Yliopistolta tutkijatohtori Johanna Hongalta. Hän pyysi meiltä hanhenluu -näytteitä ekologian ja genetiikan yksikön tutkimusmateriaaliksi. Hanhien luista määritetään hiilen ja typen stabiilit isotoopit, jotka paljastavat millainen ruokavalio eläimillä on ollut. Tutkimuksessa pyritään saamaan selville ovatko tietyissä arkeologisissa kaivauksissa löytyneet hanhien luut peräisin metsästetyistä hanhista vaiko kotieläiminä pidetyistä hanhista. Meiltä pyydettyjä näytteitä tarvitaan tutkimuksessa vertailuaineistoksi kesyhanhien isotooppien määrittämisessä. Tutkimus voisi paljastaa lisätietoa hanhien kesyttämisen ja kasvattamisen alkujuurilta. Uskomaton ajatus että tällaisia asioita pystytään selvittämään vielä satojen – yli tuhannen vuoden takaa!
Vuonna 2018 on valmistunut yksi kesyhanhen historiaa käsittelevä tutkimus, jonka tutkijaryhmässä on ollut Oulun Yliopistolta tutkija mukana. Kyseisestä tutkimuksestä voi lukea lisää täältä: https://www.oulu.fi/yliopisto/node/55191.
Muinaislöytöjä myös Suomessa
Hanhen luita on löytynyt Suomestakin arkeologisilta kaivauksilta. Kysyimme Johanna Hongalta kuinka vanhoja Suomesta löytyneet näytteet ovat. Hän vastasi näin: ”Varhaisimmat hanhilöydöt Suomesta ovat rautakauden lopulta (rautakausi: 500 eKr–1200 jKr) ja keskiajalta, mutta näistä ei siis tiedetä ovatko kesyjä vai villejä (ja tätä minun oli tarkoitus tutkia).”
Hauhalan Hanhifarmi on tällä hetkellä Suomessa ainoa päätoiminen ja ammattimainen hanhenlihantuottaja. Meiltä monesti kysellään, mistä saimme idean hanhien kasvatukseen. Siihen löytyy kyllä vastaus näiltä sivuilta esimerkiksi täältä: https://www.hanhifarmi.fi/tilamme/. Tutkimuksissa selvinneiden tietojen perusteella on todettava että hanhenlihan käyttö näillä seuduilla ei lainkaan ole mikään uusi juttu, päinvastoin. Mistähän silloin ideat pulppusivat? Entä mikähän mahtoi olla rautakauden paras hanhiresepti? Olisipa mahtavaa saada vastaus arvoitukseen, oliko Suomesta löytyneet hanhenluut peräisin ihmisen toimesta ruokituista, vaiko metsästetyistä hanhista!
