Hanhenrasvaa käytetään yleisesti ravintolakeittiöissä monenlaiseen paistamiseen, koska se on hyvä sekä maultaan että teknisiltä ominaisuuksiltaan. Hanhenrasva kestää korkean kuumuuden, josta on etua paistorasvana. Hanhenrasvaan yhdistetään myös confaukseksi nimetty valmistusmenetelmä, jossa tuote (liha tai kala) kypsennetään hitaasti matalassa alle 100 asteen lämmössä hanhenrasvalla peitettynä. Perinteisesti confataan hanhenkoipia, mutta nykyään myös hanhenrintaa, mutta myös muita lihoja kuten häränrintaa, lohta, broilerinkoipia jne…
”Hanhenrasvassa paistetut perunat; niin hyviä että meinaa pyörtyä…” ylistettiin eräällä keskustelupalstalla. Hanhenrasvan saatavuus on parantunut ja sitä käytetään yhä useammissa kotikeittiöissä perunoiden, kasvisten ja vaikkapa pyttipannun paistamiseen.
Hanhenrasva on kelpo valinta myös terveydelliseltä näkökannalta. Tyydyttyneiden rasvahappojen määrä on alle kolmanneksen, ja tästäkin vielä neljännes on ”synninpäästön saanutta” steariinihappoa. Kertatyydyttymättömän öljyhapon osuus hanhenrasvan kaikista rasvahapoista on yli puolet, joka on puolitoistakertainen naudanlihaan verrattuna (Lähde: Viikki Food Centre/ Villä tai puolivilliä – maukasta lihaa).
Hanhenrasvaa voi hankkia purkissa ostamalla, mutta myös niin että ottaa talteen hanhenlihan kypsennyksen aikana irronneen rasvan. Tällöin rasva täytyy siivilöidä ja jäähdyttää. Jäähtyneenä mukana tullut neste (lihaliemi) jää pohjalle, ja rasva on helppo ottaa pinnalta talteen. Rasva säilyy jääkaapissa viikon-pari, ja sen voi käyttää uudelleen paistorasvana.
