Meillä on iloisia uutisia: laumanvartijakoirat Mareus Yonina ”Martta” ja Ricco saivat tammikuun lopussa pentuja peräti 11 kappaletta! Koiraperhe on pitänyt meidät kiireisenä, sillä näin ison pentueen kanssa riittää tekemistä. Martta on hoitanut pentuja hyvin, ja kaikki ovat terveitä ja pirteitä. Nyt kun pennut ovat kolmeviikkoisia, ensimmäinen madotus on hoidettu ja ne saavat jo lisäruokaa neljästi päivässä. Pian aloitetaan tutustuminen pentukopin ympärille ja sen jälkeen retkeillään ulkotarhassa. Pennuista neljä on narttuja ja seitsemän uroksia. Olemme aikeissa jättää yhden pennun itselle lisäämään petotorjuntatyöryhmän vahvuutta.
Mitä ovat laumanvartijakoirat?
Laumanvartijakoirien tehtävänä on suojella kotieläimiä petojen hyökkäyksiltä. Yleisin petouhka hanhien kasvatuksessa on kettu. Aloitimme hanhien kasvatuksen vuonna 1997, ja meni muutama vuosi ennenkuin kettu-uhka kasvoi sietämättömän suureksi. Hanhien äänet ja hajut kuitenkin houkuttelivat petoeläimiä asettumaan ja pesimään lähialueella, sillä niiden mielestä Hanhifarmimme tarjosi hyvät ruoka-apajat. Aluksi kamppailimme petoja vastaan monilla eri konsteilla kuten äänikarkottimet (radio ja kaasutykki), hajusteilla, lippusiimoilla, paimenlangoilla sekä pyytämällä alueen metsästäjiltä apua. Tuhot kävivät kuitenkin lopulta sietämättömiksi ja kettujen hyökkäykset aiheuttivat hanhissamme pelkoa. Kettu ehti saada hanhia saaliiksi ja samalla muu hanhilauma ryntäsi karkuun josta aiheutui loukkaantumisia. Meillä työskenteli kesällä 2000 harjottelija, joka kertoi meille laumanvartijakoirista. Seuraavana vuonna hankimme ensimmäisen koiran. Lisää laumanvartijakoirien toiminnasta voit lukea täältä: https://www.hanhifarmi.fi/laumanvartijakoirat/
Kokemuksia hyvistä työkoirista
Olemme päätyneet nykyiseen laumanvartijakoirarotuun maremmano-abruzzese :n kokeiltuamme ensin paria muuta koirarotua. Työkoirien parissa työskennellyt asiantuntija suositteli meille tätä rotua, sillä se on tutkitusti (Raymond Coppinger) parhaiten laumaansa sitoutunut rotu. Tällaista ominaisuutta kaipasimme, sillä koiran tulee viihtyä vartioitavien eläinten kanssa, eikä niinkään kodin pihamaalla tai rappusten pielessä. Kettu on niin viekas ja röyhkeä, että se voi tulla mihin aikaan päivästä tahansa. Se uskaltaa hyökätä peltojen toiselta laidalta jos tietää että koira on muualla sillä hetkellä. Maremmano-abruzzese on täyttänyt tilallamme koiralle asetetut toiveet.
Pennun hankinta
Koiranpennulla tiedetään olevan voimakkain sosialistumisen vaihe 5-12 viikon iässä, josta tärkein aika on 5-7 viikkoa. Mitä useampaan eläinlajiin se tutustuu tänä aikana, sen helpompi sen on ottaa vastaan eri lajeja tulevaisuudessa (Helena Telkänranta). Olemme itsekin huomanneet näiden koirayksilöidemme kohdalla, että väite pitää paikkansa. Olemmekin päättäneet että jos otamme uuden koiranpennun, se hankitaan koteläintilalta. Samalla myös pennun olosuhteet syntymästä saakka ovat sellaiset jotka ne ovat sitten meidänkin tilallamme, joten siirtyminen uuteen paikkaan ei ole niin dramaattisen suuri. Esimerkiksi pentue syntyy olkipedillä kotieläinrakennuksessa – eikä kodin kylpyhuoneessa. Tuleva eläinvahti kuulee pentuaikana muiden eläinten ääniä, ja valvotusti pääsee jo tutustumaan niihin. Koiranpennun vanhemmat näyttävät esimerkillään kiintymystään vartioitaviin eläimiin. Ne myös osoittavat millaisista asioista kannattaa olla huolestunut; esimerkiksi haukkumalla havaittuaan liikettä metsän laidassa. Myös erilaiset materiaalit tassujen alla tulevat tutuksi, kuten olkipehkut ja heinät, betoni, ritilälattia ja levymateriaali. Joillakin koirilla sanotaan olevan ”alusta-arkuutta”. Siitä selviää kyllä opettelemalla asioita rauhassa, mutta maatilalta toiselle siirtyvällä pennulla tällaista stressiä ei ole heti alkuunsa. Tällä kertaa saamme valittua itsellemme pennun omasta katraasta, kun uskollisesti ja luotettavasti tilallamme työskennelleet hyväluonteiset laumanvartijakoirat saivat onnistuneesti terveitä pirteitä pentuja.
Ricco ja Mareus Yonina ”Martta”
Koiraperheemme isä on 9 -vuotias Ricco, jonka hankimme Virosta vuoden vanhana. Silloin meillä oli kiireinen tarve valmiille koiralle. Ricco ostettiin lammastilalta, jossa se oli syntynyt ja oppinut laumanvartijan töihin emänsä ohjauksessa. Riccon emä oli tuotu Viroon Sveitsistä, jonne oli viety koiria eläinvahdeiksi rodun alkuperämaasta italiasta lammaspaimen-kasvattajalta. Koiraperheemme emä on 2½ -vuotias Mareus Yonina, kutsumanimeltään Martta. Sen kasvattaja Petra Frondelius on laumanvartijakoirien parissa kauan toiminut asiantuntija, ja pitkän linjan maremmano-abruzzese -rodun kasvattaja. Hänellä on myös kansainvälistä yhteistyötä koirien kasvatuksen parissa. Petra oli sijoittanut italiasta tuomansa Martan emän Cerreta Del Velino Sirente: n suomalaiselle lammastilalle, jotta pennut saavat syntyä eläinvahdeille sopivassa ympäristössä. Martan molemmat vanhemmat edustavat tunnettuja työkoirasukuja rodun alkuperämaasta. Tästä pentueesta meille valikoitui luonteeltaan rauhallinen Martta. Oikean pennun valitseminen on vaativa tehtävä, sillä tulevasta tehtävästä riippuen koiranpennulta toivotaan erilaisia ominaisuuksia. Siipikarjaa pidetään vaativana vartioitavana, sen pyrähtelyjen ja siipien räpyttelemisen vuoksi. Koira ei saa missään nimessä osoittaa kiinnostustaan jahdata eläimiä, edes leikkimielellä. Tällaiset vanhemmat ovat siis meidän koiranpennuillamme. Eläinvahdin hankinnassa kannattaa selvittää huolellisesti vanhempien ominaisuudet sekä lähtötilan olosuhteet. Koira on kuitenkin pitkäaikainen hankinta, ja sen eteen tullaan tekemään paljon työtä.
Pentujen tulevat kodit
Siitä työmaa vasta alkoikin, kun laumanvartijakoirat saivat pentuja! Niitä syntyi neljä narttua ja seitsemän urosta. Yksi pennuista on jäämässä tilallemme. Muille etsimme omia työympäristöjä maaseudulta. Ne voivat muuttaa eläinten tai alueen vahdiksi. Tätä kirjoittaessa muutama urospentu on vielä vapaana. Monelle pennulle on jo löytynyt kodit, joissa on osaamista ja halukkuutta tällaiseen työskentelytapaan, sekä olosuhteet kunnossa. Kiinnostusta on ollut runsaasti, mutta läheskään kaikki kyselyt eivät ole tuottaneet varausta koiranpennusta. Olemme kertoneet koiristamme, olosuhteista sekä rodusta yleisesti, sekä perustietoa laumanvartijakoirien työskentelystä. Maremmano-abruzzese on rotu, joka vaatii paljon tilaa saadakseen toimia luontevalla tavalla. Edellä mainittu Martan kasvattaja Petra Frondelius on lupautunut koiranpentujen kummitädiksi, ja hän auttaa meitä pentujen luonne-erojen löytämisessä ja oikean pennun valitsemisessa tulevaa kotia ajatellen. Rodusta voi lukea lisää rotuyhdistyksen sivuilta: https://www.maremmano-abruzzese.fi/index.html. Mikäli tunnet, että sinulla olisi tällaiselle koiralle sopiva ympäristö, ota yhteyttä sähköpostitse hauhalan(at)hanhifarmi.fi.
